Jääkö potilasturvasi hiekkalaatikolle?

5.8.2016 13:49

“Mitä lääkettä ja minkälaisia annostuksia käytätte?”

“Söin lääkettä 3 kk, mutta minulle tuli siitä omituinen kuumotus. Pulssi kohosi ja olo oli ahdistava. Välillä tuntui että tajunta lähtee. En suosittele kenellekään.”

“Annostusta voi kyllä reilusti nostaa siitä lääkepakkauksessa lukevasta määrästä. Monilla teho alkaa vasta kun annoksen tuplaa.”

33393237_lTerveyteen ja sairauksiin liittyvää tietoa haetaan aktiivisesti verkosta. Keskustelupalstoilla omista oireista ja hoitokeinoista uskalletaan keskustella avoimesti, kun muut eivät tunnista käyttäjän henkilöllisyyttä. Sairauden diagnosoinnin lisäksi myös lääkehoito kiinnostaa: Terveystalon tekemän kyselytytutkimuksen mukaan lääkkeistä ja lääkeaineista verkosta tietoa on etsinyt 63 % suomalaisista.

Maassa, jossa kaikki eivät asu kivenheiton päässä lähimmästä terveyskeskuksesta, tiedon avoin jakaminen ja löytäminen koetaan pääosin positiivisina asioina. Mutta miten pitäisi suhtautua siihen, että verkossa tai apua tarjoavat auliimmin itseoppineet potilastoverit kuin lääkealan ammattilaiset?

Miksi lääkeyhtiö vaikenee verkkokeskustelussa?

Yllättävää kyllä, Suomessa lääkeyhtiöt eivät osallistu verkkokeskusteluun tuotteidensa vaikutuksista. Eikö alalla ole vielä herätty verkkoviestintään?

– Lääkeyhtiöt kyllä seuraavat verkkokeskustelua aktiivisesti. Mutta reseptilääkkeiden osalta kuluttajille jaettavien viestien osalta on oltava todella tarkkana, ettei keskusteluun osallistumista katsota piilomarkkinoinniksi. Edes virheelliseen tai jopa potilasturvallisuuteenkin vaikuttavaan lääkekeskusteluun törmätessään lääkeyhtiön edustajalla on sangen rajalliset keinot vaikuttaa keskusteluun, kertoo Susanna Heinonen lääketurvallisuuteen liittyviä koulutuksia lääkeyrityksille järjestävästä Algol Pharmasta.

– Lääkeyhtiöitä sitovat Suomessa alan eettiset ohjeet, joissa todetaan muun muassa, että reseptilääkkeistä puhuttaessa kuluttajille kohdistettava informaatio voi sisältää vain valmisteyhteenvedon tai pakkausselosteen kanssa yhtenevät tiedot. Henkilökohtaiseen terveyteen liittyvissä kysymyksissä kuluttaja tulee ohjata kääntymään hoitavan lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön puoleen. Lääkeyhtiön osallistumista lääkekeskusteluun on siis Suomessa tietoisesti rajoitettu.”, erityisasiantuntija Jaakko Laurila Lääketeollisuus ry:sta toteaa

Lääkemarkkinoinnin säädösten taustalla on halu varmistua siitä, että hoitoa tarvitsevat saavat puolueetonta tietoa eri hoitovaihtoehdoista.

– Sairauksia käsittelevän tiedon lähtökohtana tulee olla sairaus ja sen tunnistaminen. Erityisen tarkkana alalla ollaan siitä, että mitään hoitovaihtoehtoa ei tule esittää niin mainonnassa kuin keskusteluissakaan siten, että kuluttajaa esimerkiksi kannustettaisiin kääntymään lääkärin puoleen tarkoituksenaan saada tiettyä lääkettä, mikä saattaisi olla vaarana, jos keskustelua lähdettäisiin moderoimaan lääkeyritysten edustajien toimesta, Laurila Lääketeollisuus ry:stä kertoo

Vaikka lääkeyhtiöiltä löytyisi tietotaitoa terveyskeskusteluun osallistumiseen, alan tiukka itsesääntely ja pelko mahdollisista sakkorangaistuksista hillitsee osallistumista. Mikäli reseptilääkkeen piilomarkkinointia esiintyy, tapauksista on yleensä seurauksena kielto jatkaa piilomainontaa sekä keskimäärin 15 000 euron sakko.

– Piilomainonta voi olla esimerkiksi lääkeyhtiön ylläpitämä terveystietoa tarjoava sivu, jossa ei tasapuolisesti esitellä eri hoitokeinoja. Omien hoitomenetelmien esittelyyn on esimerkiksi jäänyt markkinoinnillisia ilmaisuja ja muut hoitokeinot esitellään latteammilla sanavalinnoilla. Piilomainontaa on myös esimerkiksi lääkeyhtiön teettämän kuluttajatutkimuksen tulosten esittely jos samassa yhteydessä mainitaan uutuustuote joka kuluttajien mainitsemaa sairautta hoitaa, Jaakko Laurila kertoo.

Lääkeyhtiöiden on siis toisaalta tärkeää olla ohjaamatta kuluttajaa reseptilääkepäätöksissä mutta kuitenkin havaittava esimerkiksi mahdolliset haittavaikutusepäilyt.

– Tähänkin liittyen, lääketurvalainsäädäntö edellyttää, että kaikki lääkeyhtiössä työskentelevät henkilöt koulutetaan vuosittain lääketurvatoimintaan liittyvissä asioissa. Käytännössä siis jokaisen lääkeyhtiössä tulee tietää, miten toimia jos vaikkapa verkkokeskusteluissa tai hiekkalaatikon reunalla naapurin kanssa keskustellessa kuulee oman yrityksen lääkkeisiin liittyvistä haittavaikutuksista tai muista asioita, joista lääketurvallisuudesta vastaavien tahojen on hyvä tietää. Suomalaiset ovat tässä asiassa edelläkävijöitä ja esimerkiksi Suomessa Tekesin tuella kehitetylle lääketurvallisuuden Medicinevillage.com -koulutuspalveluille on nyt kansainvälistä kysyntää, johtaja Hanna-Maija Koponen-Piironen Algol Pharmasta kertoo.

Maalaisjärki mukaan lääketiedon tulkintaan

Lääkeyhtiöitä sitovat siis eri säännökset kuin yksittäisiä kuluttajia. Lääkkeisiin liittyviin keskusteluihin osallistuessa jokaisen on hyvä puntaroida seuraavia asioita:
potilasturva

  1. Muista että se mikä toimii sinulle, ei välttämättä toimi toiselle. Verkkokeskusteluissa ei välttämättä tule ilmi kaikki tarpeellinen ja esimerkiksi eri lääkeaineiden yhteisvaikutusten arviointi on parempi tehdä lääkärin toimesta.
  2. Lääkkeen haittavaikutuksista tulee kertoa hoitavalle lääkärille. Muutoin lääkäri ja lääkkeen valmistaja eivät pysty tutkimaan tapausta ja kehittämään hoitomuotoja eteenpäin.
  3. Mieti, kuka on lääketiedon takana ja onko hän alan ammattilainen. Punnitse myös kirjoittajan motiiveeja. Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus FIMEA tarjoaa puolueetonta tietoa lääketurvallisuudesta.
  4. Tarkasta, onko tieto ajantasaista ja mihin tiedot perustuvat. Yksittäisen henkilön mielipiteeseen ilman tutkittua tietoa taustalla ei kannata nojautua lääkityksen toimivuutta arvioitaessa.
  5. Mieti, oletko itse valmis ottamaan vastuun siitä, että amatöörinä neuvot lääkeasioissa itsellesi tuntematonta henkilöä. Parasta on ohjata hoitoa tarvitseva ammattilaisen autettavaksi terveydenhoitoyksikköön tai apteekkiin.